Mitä ajamme

  • Tavoitteenamme on, että saisimme koko Suomen kattavat yhtenäiset omaishoidon kriteerit ja toimintaohjeet.

On kestämätön tilanne, että omaishoidon tilanteen tunnistaminen on kuntakohtaista, jopa kuntien sisällä aluekohtaista ja monesti täysin kiinni sosiaalityöntekijän ammattitaidosta tunnistaa omaishoidettavan haasteet. Valtakunnalliset omaishoidon kriteerit poistaisivat eriarvoisuutta omaishoitajien välillä ja edistäisivät palveluiden saannin yhdenvertaisuutta. On koko yhteiskunnan etu tunnistaa omaishoidon tilanteet ajoissa, jotta omaishoitoperheet saisivat heille lakisääteisesti kuuluvat palvelut ja edut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

  • Haluamme, että kenenkään ei tarvitsisi taistella palveluista ja tukimuodoista, jotka heille kuuluvat.

Liian usein omaishoitaja uupuu taistelemaan saadakseen oikeanlaista tukea ja apua omaishoidettavalleen ja itselleen. Kuntien budjetit loppuvat kesken ja määrärahat eivät tunnista omaishoitajan hätää. Kenenkään ei kuuluisi joutua vaatimaan palveluita joita laki määrää vaan jokaisessa kunnassa tulisi olla mahdollisuus tarjota yksillölliset tarpeet tunnistavia palvelutukiverkostoja.

Omaishoitoperheissä joissa on lapsi omaishoidettavana tulisi palvelut rakentaa niin, että ne palvelevat perhettä kokonaisvaltaisesti sisaruksia unohtamatta.

  • Toivomme, että lasten omaishoitajuus tunnistettaisiin jokaisessa kunnassa yhdenvertaisesti

Lapsen ikään ei tulisi vedota silloin, kun omaishoitajuussopimus halutaan evätä. Hoidon sitovuudessa tulisi huomioida myös omaishoidettavan valvonnan ja ohjauksen tarve.

Sosiaalipalveluita tarjoavien tulisi toiminnallaan tukea omaishoitajia ja sopimuksen puute ei saisi olla este tukipalvelujen saamiseksi. Palveluita suunniteltaessa tulisi aina lähteä omaishoitoperhelähtöisesti niin, että ne tukisivat omaishoitajan jaksamista ja edistäisivät omaishoitajuuden, työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

  • Vaadimme, että omaishoitajuus ei tarkoita erityislapsiperheköyhyyteen ajautumista.

Omaishoidon sopimuksia tehdään lasten kohdalla liian usein, perusteettomasti, vain alimpaan maksuluokkaan. Monissa kunnissa alin tai sitä ylempikään omaishoidon tuki ei kompensoi omaishoitajan ansionmenetyksiä, sitovan hoitosuhteen vaativuutta ja luo taloudellista epävarmuutta koko perheen toimintaan.

Omaishoitajuus on sitovaa myös silloin kun omaishoitaja jää omaishoitosopimuksen -ja tuen ulkopuolelle. Valtion tulisi varmistaa kaikkien omaishoitajien taloudellisen turvallisuuden säilyminen.

Palveluita hakiessa kannattaa muistaa, että minkään palvelun saamiseksi ei laki edellytä mitään tiettyä diagnoosia. Palveluntarpeen arviointi tulee kunnan vammaispalvelun sosiaalitoimessa tehdä pyydettäessä kaikille sitä pyytäville, diagnoosivapaasti.


IMG_0717.jpg

Linkkejä joista saat lisää tietoa kuntien velvollisuuksista, palveluista ja tuista

(Linkit aukeavat otsikkoja klikkaamalla)


2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla;

2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä;

3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen;

4) omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista;

5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua.


1 §

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.


“Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa on mahdollista.” (THL)

“Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen. Sosiaalihuoltolain 14 §:ssä säädetään, että kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä  mm. sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta, perhetyötä, kotipalvelua, kotihoitoa, asumispalveluja, laitospalveluja ja liikkumista tukevia palveluja.

Lisäksi pykälä velvoittaa kunnat järjestämään sosiaalipalveluina erityislaeissa mainittuja palveluja, kuten kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettujen lakien mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Vammaispalvelulainsäädännössä palvelut ja tukitoimet jaetaan kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden ja kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 3 §:n mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaa, että kaikkiin lakisääteisiin – sekä yleisen että erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin – palveluihin ja tukitoimiin on varattava voimavaroja eli määrärahoja.” (THL)

“Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2019

Tähän julkaisuun on koottu yhteiskunnan tarjoama pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaaliturva pääpiirteittäin. Oppaan ovat koonneet kuusitoista kansanterveys-, potilas-, vammais- ja eläkkeensaajajärjestöä. Lähteinä on käytetty pääosin julkisia asiakirjoja. Tavoitteena on sosiaaliturvan hyödyntäminen ja tunnetuksi tekeminen.”


“Tuen tavoitteena on tukea vammaisen tai sairaan alle 16-vuotiaan lapsen päivittäistä elämää. Lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta.” (Kela)

“Tuen tavoitteena on tukea 16 vuotta täyttäneen vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua.” (Kela)


Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen voi saada harkinnanvaraisesti esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella. (Verohallinto)


Yhdistyksemme haluaa rohkaista jokaista kielteisen päätöksen saanutta tekemään valituksen silloin, kun kokee kohdanneensa vääryyttä.

Tiesithän, että vähävarainen ja varaton henkilö on oikeutettu saamaan ilmaista oikeusapua. Käytännössä useat alaikäiset lapset ovat siten oikeutettuja ilmaiseen oikeusapuun. Lapsen omaishoidon tuesta, alle 16-vuotiaan vammaistukeen olevat palvelut kuuluvat tähän oikeuteen koska tuen hakijana on alaikäinen. Ilmaista oikeusapua on mahdollista saada suoraan eri lakiasaintoimistoista tai kuntasi oman oikeusavun kautta. Lakitoimisto Kumpuvuori on Suomen ensimmäisiä vammaisasioihin perehtynyt asianajaja ja hän on tehnyt periksiantamatonta työtä vammaisten oikeuksien eteen jo vuosia.


Täydennämme listaa tarpeen mukaan, otamme mielellämme ehdotuksia sivustoista ja aiheista joista kaivataan lisää tietoa.

Täytäthän yhteydenottolomakkeen täältä.